Menettikö Obama elinajastaan kuusi tuntia Intiassa ja muista Ylen huvittavista ilmastojutuista?

Intian tappava ilma ja Obama

Maailman 20 saastuneimman kaupungin joukossa on 13 kaupunkia Intiasta. Tappavinta ilma on Intian pääkaupungissa Delhissä. Jopa Yhdysvaltain presidentin Barack Obaman on laskettu menettäneen arviolta noin kuusi tuntia elinajastaan pelkästään kolmen Delhissä vietetyn päivän aikana.

Toimittaja Päivi Koskisen jutun alku on täysiveristä (vihreää) propagandaa. Vaikka Intian pääkaupungin ilma olisi pullollaan epäpuhtauksia, mikä voi hyvin olla tottakin, on mahdotonta laskea presidentti Obaman lyhyen vierailun vaikutusta hänen elinajan odotteeseensa. Koskinen ei tietysti esitä laskelmia, sillä sellaisia tuskin edes on. Jään jo ensimmäisten virkkeiden perusteella pohtimaan, miksi maksamme verovaroistamme palkkaa toimittaja Koskiselle.

Obama teki valtiovierailun Delhiin talvella tammikuun lopulla, jolloin ilmanlaatu on usein pahimmillaan. Vaarallisten pienhiukkasten määrä saattaa olla monikymmenkertainen Maailman terveysjärjestön WHO:n turvallisiksi määrittelemiin lukuihin verrattuna.

Niin varmaan on, sillä New Delhissäkin joudutaan tammikuussa lämmittämään. Kun varsinkin kaupungin laidoilla ja laajemmalla Delhin kaupunkialueella lämmitys ja muukin energiantuotanto perustuu puun tai hiilen polttoon epäpuhtaasti ja huonolla hyötysuhteella toimivissa uuneissa tai talokohtaisissa ratkaisuissa, ehkä toista miljoonaa matalaa savupiippua Delhissä tupruttavat palokaasuja ja erilaisia partikkeleita kymmenien miljoonien ihmisten hengitettäväksi.

Intialaisille ennennäkemättömät saastemäärät tarkoittavat useiden vuosien menetystä elinajassa. Yli puolet Intian 1,2 miljardin ihmisen väestöstä asuu alueilla, joissa saasteet vähentävät eliniänodotetta keskimäärin 3,2 vuodella. Hätkähdyttävät luvut perustuvat Yalen, Harvardin ja Chicagon yliopistojen tutkijoiden helmikuussa julkaisemiin laskelmiin.

Saattaapi olla, että em. arvostettujen tutkimuslaitosten laskelmat ovat oikeansuuntaisia. Mutta niistä ei kyllä voi "laskea" satunnaisen New Delhissä vierailevan henkilön eliniänodotteen muutosta.

Tosiasiassa toimittaja Koskinen ei ehkä vihreiden lasiensa läpi nähnyt sitä, mikä voisi olla jopa iso ratkaisu Intian ilmansaasteongelmiin. Intian hengitysilman ongelma nimittäin on polton epäpuhtaus ja heikko tehokkuus. Se ei ratkea ns. vihreällä ja kalliilla teknologialla, johon intialaisilla ei ole varaa, kun ei oikein länsimaillakaan ole. Mutta jos intialaiset oppisivat polttamaan kivihiilensä yhtä puhtaasti kuin me teemme sen omissa voimaloissamme, hengitysilmaongelma käytännössä poistuisi. Kerrottakoon, että samanlaiset epäpuhtaasta poltosta johtuvat hengitysilmaongelmat muuten ovat yksi isoimmista ennenaikaisten kuolemien aiheuttajista myös Afrikassa ja muualla kehitysmaissa.

Kun Intia ehkä aikoo kaksinkertaistaa jo nyt hallitsevan kivihiilipohjaisen energiatuotantonsa seuraavan viiden vuoden aikana, olisiko suomalaisen "cleantechin" todella potentiaalinen vientituote sinne kenties ne puhtaat ja liki kaikki vaaralliset partikkelit suodattava hiilivoimala, jollaisia meillä on käytössä monissa paikoissa? Intia nimittäin aikoo rakentaa joka kuukausi saman verran uusia kivihiilivoimaloita, mitä meillä Suomessa tällä hetkellä yhteensä on. Toimittaja Koskisen tieto tai ajatuskyky ei ilmeisesti riittänyt tämänkaltaiseen ratkaisukeskeiseen pohdintaan?

Taktikointia viime hetkiin asti – mikä maa vähentää päästöjään eniten?

5.4.2015 annetut päästövähennysilmoitukset

YK:n ilmastokokous kehotti vuoden 2013 marraskuussa Varsovassa ilmastosopimukseen kuuluvia maita ilmoittamaan tämän vuoden maaliskuun loppuun mennessä tavoitteensa kasvihuonepäästöjen vähentämiseksi.

Niin, siis maaliskuun loppuun mennessä piti ilmoittaa tavoitteet. Moniko maa noin 200:sta jätti ilmoituksen? Vastaus on 34.

EU oli toinen ilmoituksensa julkaissut taho ja EU:n ilmoitus luo siten suuntaa muille ilmoituksille. Olemme halunneet tarjota läpinäkyvän mallin siitä, miten näitä ilmoituksia pitäisi tehdä. EU:n ilmoitusta voidaan tarkistaa  loppuvuoden aikana sen mukaan, mitä muut maat tuovat pöytään, sanoo Laurikka.

Euroopan Unioni on halunnut näyttää esimerkkiä ja luvannut meille jo yli 10 vuoden ajan muiden seuraavan sitä. Nyt näemme, että peräti kuusi maata on seurannut, mutta noin 160 maata ei ole EU:n esimerkkiä seurannut edes sen vertaa, että olisi jättänyt ilmoituksensa määräaikaan mennessä. Ja ainakin yksi tavoitteensa jättänyt ei aio esittää vähennyksiä seuraavan 15 vuoden aikana.

Osa maista tarkkailee viime hetkiin asti, millaisia päästövähennyssitoumuksia muut maat tekevät. Esimerkiksi suurin kasvihuonekaasujen tuottajamaa Kiina on lupaillut ilmoitustaan vasta kesäkuussa, kolmanneksi suurin saastuttaja Intia antanee omansa sen jälkeen.

Kiina on luvannut kasvattaa kasvihuonekaasupäästöjään ainakin vuoteen 2030 asti ja Intia vuoteen 2050 asti. Ns. hiilivuodolle on siis pitkä tilaus. En yhtään ihmettele sitä, miksi teollisuusinvestointeja ei nykyisessä tilanteessa Suomeen suuntaudu.

Toimittajien Minna Pärssisen ja Stina Tuomisen nimiin pannun Ylen artikkelin otsikosta voisi saada kuvan, että valtiot kisaavat kunnianhimoisimmasta päästövähennystavoitteesta. Asia taitaa olla päinvastoin, kuten alla oleva Venäjän esimerkki todistaa.

Onhan tässä se ilmiö, että jotkut haluavat nähdä, mitä muut tekevät. Intia on sanonut selvästi, että se haluaa nähdä, mitä kehittyneet maat tekevät, ennen kuin tuo oman ilmoituksensa, kertoo Harri Laurikka.

Suomen ilmastonmuutosasioiden pääneuvottelija Laurikka tarkoittaa selkosuomeksi sitä, että Intia voi suostua jonkinlaisiin pieniin kompromisseihin, jos teollistuneet maat ml. Suomi suostuvat valtaviin tulonsiirtoihin kehitysmaille ns. ilmastokorvauksina, joskin hän verhoaa sanomansa kapulakielen ja epämiellyttävistä asioista vaikenemisen taakse. Suomen osuus nimittäin noista "korvauksista" laskettaisiin miljardeina euroina vuodessa. Kun herra Laurikka ei tuota osaa kertoa selkosuomeksi, jään pohtimaan hänenkin palkanmaksunsa järkevyyttä verovaroistamme.

Venäjän vähennystavoite: 25–30 prosenttia vuoden 1990 tasosta